CIO (Chief Information Officer) Suomessa – rooli, vastuut ja merkitys

CIO – termi ja merkitys suomeksi

CIO (Chief Information Officer) tarkoittaa suomeksi tietohallintojohtajaa. Kyseessä on organisaation tietotekniikasta vastaava johtaja, jonka vastuulla on koko yrityksen IT-infrastruktuuri – käytännössä hän johtaa organisaation erilaisten tietojärjestelmien hankintaa, kehitystä ja ylläpitoa. Titteli CIO on vakiintunut kansainvälinen lyhenne, ja suomeksi käytetään termejä tietohallintojohtaja tai joskus lyhyemmin IT-johtaja. Joissain yhteyksissä on käytetty myös nimikettä CDIO (Chief Digital Information Officer), jos rooli painottuu digitaaliseen kehitykseen. Käsitteellä “CIO meaning”viitataan siis tähän rooliin ja sen sisältöön organisaatiossa.

CIO:n tehtävänä on varmistaa, että tietotekniikka palvelee organisaation tavoitteita tehokkaasti. Toisin sanoen CIO huolehtii siitä, että yrityksen tietojärjestelmät, sovellukset ja teknologia tukevat liiketoimintaa parhaalla mahdollisella tavalla. Termi “CIO suomeksi” kääntyy nimenomaan tietohallintojohtajaksi, mikä alleviivaa roolin keskittymistä tiedonhallinnan ja teknologian johtamiseen.

Tietohallintojohtajan rooli ja vastuut

Tietohallintojohtajan rooli kattaa laajasti organisaation tietotekniikan johtamisen. CIO osallistuu ylimmän johdon päätöksentekoon teknologia-asioissa ja vastaa IT-strategian luomisesta sekä sen toteutuksen valvonnasta. Käytännössä tietohallintojohtaja toimii IT-osaston vetäjänä ja varmistaa, että organisaation päivittäinen tietotekninen toiminta sujuu sekä pitkän aikavälin kehityshankkeet etenevät suunnitelmien mukaisesti.

Tyypillisiä tietohallintojohtajan vastuualueita ovat esimerkiksi:

• IT- ja digitalisaatiostrategioiden valmistelu ja toimeenpano: CIO laatii organisaation tieto- ja viestintäteknologiaa koskevan strategian linjassa liiketoimintatavoitteiden kanssa ja johtaa sen jalkauttamista käytäntöön.
• IT-budjetointi ja resurssien hallinta: Hän laatii ja hallinnoi IT-toimintojen budjettia sekä vastaa tietohallinnon henkilöstö- ja järjestelmäresurssien tehokkaasta käytöstä.
• Järjestelmähankinnat, kehitys ja ylläpito: CIO johtaa organisaation tietojärjestelmien hankintaa, kehitysprojekteja ja ylläpitoa varmistaen, että käytössä on tarkoituksenmukaiset laitteistot ja ohjelmistot.
• Tietoturva ja riskienhallinta: Hänen vastuullaan on huolehtia järjestelmien tietoturvallisuudesta sekä arvioida teknologiavalintojen vaikutuksia ja riskejä tulevaisuuden kannalta.
• Käyttäjien tukeminen ja koulutus: Tietohallintojohtaja arvioi käyttäjäkoulutuksen tarpeita ja varmistaa, että organisaation henkilöstö osaa hyödyntää järjestelmiä tehokkaasti.
• Teknologian seuranta ja kehitystarpeiden arviointi: CIO seuraa teknologian kehitystrendejä ja arvioi, miten uusia ratkaisuja voidaan hyödyntää organisaation tulevissa tarpeissa.

Näiden lisäksi CIO:n työpäivään kuuluu usein toimittajasuhteiden hallintaa, sopimusneuvotteluja ja osallistumista erilaisiin projekteihin läpi organisaation. Rooliin liittyy huomattava taloudellinen vastuu – erityisesti suurten IT-hankintojen ja investointien osalta – mikä edellyttää liiketoimintaymmärrystä ja kykyä perustella teknologiahankintoja kustannus-hyötynäkökulmasta.

CIO:n rooli eri kokoisissa organisaatioissa

Tietohallintojohtajan vastuualueen laajuus ja asema voivat vaihdella merkittävästi organisaation koon mukaan. Suurissa yrityksissä on tyypillisesti oma nimetty CIO, joka kuuluu johtoryhmään ja ohjaa strategisella tasolla koko konsernin tietohallintoa. Suuressa organisaatiossa käytetään usein juuri titteliä tietohallintojohtaja (CIO), kun taas pienemmässä organisaatiossa samaa tehtäväkokonaisuutta saattaa hoitaa tietohallintopäällikkö tai ATK-päällikkö, joka keskittyy operatiiviseen IT-toiminnan pyörittämiseen. Toisin sanoen isossa yrityksessä CIO vastaa strategisesta tietohallinnon johtamisesta, kun puolestaan ATK-päällikkö tms. nimikkeellä toimiva henkilö huolehtii käytännön toteutuksesta ja IT-yksikön arjen pyörittämisestä.

Keskisuurissa yrityksissä rooli saattaa olla jotain edellä mainittujen väliltä. Monilla keskisuurilla organisaatioilla on IT-johtaja tai tietohallintopäällikkö, joka raportoi esimerkiksi talousjohtajalle tai toimitusjohtajalle mutta ei välttämättä ole muodollisesti johtoryhmän jäsen. Tällaisessa roolissa painottuu käytännönläheinen lähijohtaminen: varmistetaan, että tietojärjestelmät toimivat ja tukevat liiketoimintaa, mutta strateginen päätösvalta saattaa olla osin muilla johtajilla. Organisaation koosta riippuen tietohallintopäällikön alaisuudessa voi toimia useita tiimejä tai päälliköitä (esim. infra-, kehitys- ja tietoturvatiimit), jotka vastaavat kukin omasta osa-alueestaan.

Pienissä yrityksissä ei usein ole erillistä CIO-roolia lainkaan. Alle 50 hengen yrityksissä tietohallinnon tehtävät saattavat kuulua esimerkiksi toimitusjohtajalle, talouspäällikölle tai ulkopuoliselle IT-kumppanille. Pienyrityksissä korostuu se, että kaikki käyttävät hattuja: sama henkilö saattaa hoitaa sekä IT-asiat että muita hallinnollisia tehtäviä. Tarvittaessa pienorganisaatio voi turvautua ulkoistettuun CIO-palveluun (ns. Interim CIO), jossa kokenut tietohallintojohtaja tulee osa-aikaisesti kehittämään yrityksen ICT-toimintoja. Tämä on joustava ratkaisu, jos omaa CIO:ta ei ole mutta strategiselle IT-ohjaukselle on tarvetta.

Julkisella sektorilla organisaation koko vaikuttaa myös tietohallinnon organisointiin. Esimerkiksi Suomen kunnista osa on niin pieniä, ettei niissä ole omaa täysipäiväistä tietohallintojohtajaa – sen sijaan kuntien IT-johtamista saatetaan hoitaa yhteistyössä naapurikuntien kanssa tai tehtävä annetaan jonkun toisen johtajan sivurooliksi. Suuremmissa kaupungeissa (kuten Helsinki, Espoo, Tampere) on yleensä nimetty tietohallintojohtaja tai digitalisaatiojohtaja, joka vastaa kaupungin laajoista ICT-palveluista. Suomessa työskentelee arviolta noin 2000 ammattilaista, joilla on jonkinlainen IT-johtajan nimike – tämä lukema kattaa niin yksityisen sektorin CIO:t kuin julkishallinnon tietohallintojohtajatkin.

CIO johtoryhmässä ja suhteet muihin rooleihin

CIO:n asema johtoryhmässä on vahvistunut viime vuosina digitalisaation merkityksen kasvaessa. Tyypillisesti tietohallintojohtaja raportoi suoraan toimitusjohtajalle (CEO) ja on näin ollen osa organisaation ylintä johtoa. Joissakin organisaatioissa – erityisesti aiemmin – CIO on voinut olla myös talousjohtajan (CFO:n) alaisuudessa. Tämä juontaa juurensa aikaan, jolloin IT nähtiin enemmän kulueränä ja tukitoimintona, jolloin sen valvonta liitettiin taloushallintoon. Nykypäivänä suuntaus on kuitenkin, että CIO on strateginen liiketoimintajohtaja ja täysivaltainen johtoryhmän jäsen, koska teknologia on keskeinen osa liiketoimintaa lähes kaikilla toimialoilla. Kuten eräs kommentaattori on todennut: enää CIO:n kanssa ei puhuta pelkästään kustannuksista, vaan liiketoiminnan kehittämisestä. Tämä heijastaa muutosta CIO:n roolin painotuksissa – kulujen karsijasta kasvun mahdollistajaksi.

CIO:n on tehtävä tiivistä yhteistyötä muiden C-tason johtajien kanssa. Toimitusjohtajan ohella tärkeimpiä kumppaneita ovat usein:

• Talousjohtaja (CFO): IT-budjetin koko ja teknologiainvestointien merkittävyys linkittävät CIO:n työskentelyn vahvasti talousjohtoon. CFO ja CIO yhdessä priorisoivat, mihin teknologiaan rahaa sijoitetaan ja varmistavat, että investoinneilla on liiketoiminnallista arvoa.
• Operatiivinen johtaja (COO): COO vastaa usein yrityksen päivittäisestä toiminnasta, joten CIO tekee yhteistyötä hänen kanssaan prosessien digitalisoinnissa ja operatiivisen tehokkuuden parantamisessa. Esimerkiksi tuotannon, logistiikan tai palvelutoimitusten digitalisointi vaatii CIO:n ja COO:n yhteispeliä.
• Markkinointi- ja asiakkuusjohtaja (CMO, CCO): Nykyään teknologia kytkeytyy vahvasti myös asiakaskokemuksen kehittämiseen. CIO:n on ymmärrettävä myynnin ja markkinoinnin tarpeita – esimerkiksi data-analytiikkaa, asiakasjärjestelmiä ja verkkopalveluita – ja varmistettava, että IT pystyy tukemaan asiakashankintaa ja -palvelua tehokkaasti. Itse asiassa CIO:n vastuualue on laajentunut puhtaasti operatiivisten asioiden ulkopuolelle; hänen on työskenneltävä yhdessä myynnin, asiakaspalvelun ja markkinoinnin kanssa kehittääkseen parempia asiakaskokemuksia teknologian avulla.
• Henkilöstöjohtaja (CHRO): HR-osaston kanssa CIO:lla on yhteisiä intressejä esimerkiksi työntekijöiden digitaalisten työvälineiden kehittämisessä, etätyömahdollisuuksissa, osaamisen kehittämisessä (esim. IT-koulutukset) sekä joskus myös rekrytoinneissa (osaavan IT-henkilöstön saanti).
• Tietoturvajohtaja (CISO) tai riskienhallintajohtaja: Monissa organisaatioissa tietoturva kuuluu CIO:n vastuulle, mutta joissakin on erillinen tietoturvajohtaja. Joka tapauksessa CIO tekee tiivistä yhteistyötä tietoturvasta vastaavien kanssa huolehtiakseen kyberturvallisuudesta ja säännösten noudattamisesta.

Erityisesti on nostettava esiin suhde CDO:hon (Chief Digital Officer), mikäli organisaatiossa on erillinen digijohtaja. Joissakin organisaatioissa on viime vuosina nimetty CDO keskittymään liiketoiminnan digitalisointiin, kun CIO vastaavasti keskittyy enemmän IT-infrastruktuuriin ja tietoturvaan. Yksinkertaistaen voisi sanoa, että CIO huolehtii sisäisestä digitalisaatiosta (esim. yrityksen sisäiset järjestelmät, prosessien tehostaminen teknologialla), kun taas CDO katsoo ulkoinen digitalisaatio edellä (esim. digitaaliset tuotteet ja palvelut asiakkaille, digitaalinen asiakaskokemus). CDO:n ja CIO:n yhteistyö on ratkaisevan tärkeää, jotta sekä sisäiset että ulkoiset digihankkeet etenevät yhtenäisesti. Suomessa CDO-rooli on toistaiseksi melko harvinainen ja monessa yrityksessä digitalisaation vetovastuu jää edelleen CIO:lle. Esimerkiksi Helsingin kaupunki palkkasi ensimmäisen digitalisaatiojohtajansa vasta vuonna 2018, mikä on yksi osoitus siitä, että julkisellakin puolella on herätty eriyttämään digikehityksen johtamista omaksi roolikseen.

On hyvä huomioida, että johtoryhmässä CIO:n rooli on muuttunut raportoijasta sparraajaksi. Aiemmin tietohallintojohtaja saattoi keskittyä johtoryhmässä IT-projektien statusraportointiin ja teknisten ongelmien selittämiseen liiketoimintajohdolle. Nyt keskustelun sävy on muuttunut: CIO osallistuu strategiseen ideointiin ja tuo pöytään aloitteita siitä, miten uudet teknologiat ja data voisivat avata liiketoiminnalle uusia mahdollisuuksia. Johtoryhmän muut jäsenet odottavat CIO:lta ennen kaikkea liiketoimintalähtöistä näkemystä – teknologia on keino saavuttaa tuloksia, ei itseisarvo.

CIO:n historia ja kehitys Suomessa

Tietohallintojohtajan rooli Suomessa on kehittynyt huomattavasti viimeisten vuosikymmenten aikana. Ensimmäiset yritysten ATK-osastoista vastaavat johtajat ilmestyivät jo noin 50 vuotta sitten suurten organisaatioiden palvelukseen. 1970-luvulla ja 1980-luvun alussa puhuttiin usein ATK-päälliköistä tai tietotekniikkajohtajista, joiden tehtävänä oli huolehtia yrityksen tietojenkäsittelylaitteista (esim. reikäkorttikoneista ja ensimmäisistä tietokoneista) sekä niiden ylläpidosta. Tuohon aikaan IT oli yleensä tukitoiminto, joka palveli laskentaa, kirjanpitoa tai muita hallinnollisia tarpeita, eikä sen strateginen merkitys ollut nykyisen kaltainen.

1990-luvulle tultaessa henkilökohtaiset tietokoneet, verkottuminen ja ensimmäiset toiminnanohjausjärjestelmät yleistyivät, ja tietohallinnon rooli alkoi laajentua. Moniin organisaatioihin nimitettiin tietohallintopäälliköitävastaamaan tietojärjestelmien kokonaisuudesta. Siirtyminen 2000-luvulle – Y2K-ajan haasteineen – nosti IT-johtamisen profiilia: riskienhallinta ja järjestelmien jatkuvuuden turvaaminen olivat keskiössä. Tässä vaiheessa alettiin yhä enemmän käyttää nimikettä tietohallintojohtaja isommissa yrityksissä, mikä indikoi roolin nousua taktisen tason yli strategiselle tasolle. Silti pitkään tietohallintoa pidettiin ensisijaisesti kustannuskeskeisenä tukifunktiona – tietohallintojohtajan onnistumista mitattiin usein sillä, pysyttiinkö IT-budjetissa ja toimiko infra moitteetta.

Viimeisen vuosikymmenen aikana muutos on ollut dramaattinen. Digitalisaatio on tehnyt teknologiasta liiketoiminnan ytimessä olevan tekijän lähes kaikilla toimialoilla, ja tämän myötä tietohallintojohtajan rooli on muuttunut tukifunktion vetäjästä liiketoiminnan muutosagentiksi. Siinä missä ennen CIO huolehti lähinnä siitä, että “sähköt pysyvät päällä” IT-järjestelmissä, odotetaan hänen nyt aktiivisesti edistävän yrityksen kasvua ja kilpailukykyä teknologian keinoin. Tietohallintojohtajilta odotetaan liiketoimintaymmärrystä ja kykyä innovoida: he osallistuvat asiakaskokemuksen parantamiseen, prosessien uudistamiseen ja jopa kokonaan uusien digitaalisten liiketoimintamallien luomiseen. Tämä kehitys näkyy kaikkialla – toimialasta tai organisaation koosta riippumatta, CIO:n roolin painopiste on siirtynyt kohti strategista liiketoimintavastuuta.

Suomessa tietohallintojohtajien roolin evoluutio on kulkenut samaa polkua kuin globaalistikin. Vaikka rooli itsessään on ollut olemassa lähes puoli vuosisataa, vasta viime aikoina sitä on alettu aidosti pitää ylimmän johdon strategisena kumppanina. Vielä 2000-luvun alussa saattoi olla yrityksiä, joissa CIO:ta ei kutsuttu mukaan liiketoimintasuunnitteluun – nykyään se olisi poikkeuksellista. Myös julkisella sektorilla on tapahtunut muutosta: valtionhallinnossa on jo pitkään ollut tietohallintoyksiköitä ministeriöissä, mutta 2010-luvulla perustettiin esimerkiksi JulkICT-johtajan virka valtiovarainministeriöön koordinoimaan koko valtionhallinnon digitalisaatiota. Kunnissa on ymmärretty, että tietohallinto on olennainen osa palveluiden järjestämistä kuntalaisille.

Historiallisesti Suomessa on ollut vahva ICT-osaamisen kulttuuri (Nokian perintö mainittakoon), mikä on osaltaan vaikuttanut siihen, että monissa yrityksissä CIO:n rooli on voinut kehittyä nopeasti teknisestä asiantuntijasta liiketoimintajohtajaksi. Tietotekniikan kehityksen myötä myös CIO:n taustaprofiili on muuttunut: puhtaasti teknisestä “ATK-velhosta” on tullut henkilö, joka ymmärtää liiketoimintaa ja johtamista.

Yhteenvetona voidaan todeta, että CIO:n asema Suomessa on vakiintunut kriittiseksi osaksi organisaatioiden johtoa. Maassamme on satoja yrityksiä ja julkisyhteisöjä, joissa tietohallintojohtaja on olennainen vaikuttaja strategiassa ja operatiivisessa toteutuksessa. Tietohallinto on noussut kulmahuoneisiin – ja siellä sen odotetaan myös pysyvän.

Tulevaisuuden trendit ja odotukset CIO-tehtävässä

CIO:n rooli jatkaa muuttumistaan, kun teknologian ja liiketoimintaympäristön muutos vauhdittuu. Tulevaisuuden trendejä tietohallintojohtajan työssä ovat muun muassa:

• Liiketoimintalähtöisyys korostuu entisestään: CIO:ilta odotetaan yhä syvempää ymmärrystä liiketoiminnan tarpeista. IT-strategian tulee käytännössä olla yhtä kuin liiketoimintastrategia. Tietohallintojohtaja toimii tulevaisuudessa yhä enemmän liiketoiminnan kehittäjänä – hänen onnistumisensa mitataan sillä, miten hyvin teknologiahankkeet kasvattavat liikevaihtoa, parantavat asiakaskokemusta tai tuottavat kilpailuetua.
• Asiakaskokemus ja digitaalinen palvelu: Yritykset kilpailevat kyvyllä tuottaa parempaa asiakaskokemusta, ei vain parempaa tuotetta. CIO:n vastuulla on varmistaa, että organisaation teknologia mahdollistaa sujuvat digitaaliset palvelut asiakkaille ajasta ja paikasta riippumatta. Tämä tarkoittaa mm. panostuksia pilvipalveluihin, data-analytiikkaan ja asiakasrajapinnan sovelluksiin. Monissa yrityksissä CIO osallistuu esimerkiksi omni-kanavaisten palvelukanavien, verkkokaupan tai asiakasdatan hyödyntämisen kehittämiseen.
• Jatkuva muutosjohtaminen: Teknologiat (kuten tekoäly, automaatio, esineiden internet) kehittyvät huimaa vauhtia, joten CIO:n on oltava muutosjohtaja. Muutoksen läpivienti organisaatiossa vaatii sitouttamista ja viestintää. Tietohallintojohtajan rooliin kuuluu “myydä” uudet kehityshankkeet organisaation henkilöstölle – osoittaa, ettei muutos ole pakkopullaa vaan kaikkien etu. Tämä edellyttää erinomaisia pehmeitä taitoja: viestintä-, neuvottelu- ja vaikutustaitoja. Ei riitä, että CIO on teknisesti pätevä; hänen on pystyttävä innostamaan ihmiset mukaan digitaaliseen kehitykseen.
• Yhteistyö ja ekosysteemit: Tulevaisuudessa harva organisaatio toimii täysin yksin – verkostot, kumppanuudet ja ekosysteemit korostuvat. Tietohallintojohtajat tekevät yhteistyötä toimitusketjun kumppanien, teknologia-toimittajien, startupien ja jopa kilpailijoiden kanssa. Deloitte’n globaalin CIO-kyselyn mukaan toimialojen rajat hämärtyvät ja tilalle tulee ekosysteemejä, joissa kumppanit ja jopa kilpailijat kehittävät palveluja yhdessä. CIO:n on omaksuttava tämän kaltainen verkostoajattelu: avoin innovointi ja parhaiden ratkaisujen etsiminen myös talon ulkopuolelta.
• Pilvipalvelut ja skaalautuva IT: Teknologia-arkkitehtuuri siirtyy yhä enemmän pilveen. CIO:n odotetaan hyödyntävän pilviteknologian mahdollisuudet – joustavuus, skaalautuvuus, kustannustehokkuus – samalla kuitenkin halliten siihen liittyvät riskit (esim. pilvikustannusten hallinta, tietoturva pilvessä). Reaaliaikaisuus ja datajohtoinen toiminta edellyttävät, että tieto on saatavilla ajasta ja paikasta riippumatta, mikä on pilviteknologian ansiota.
• Tekoäly ja automaatio: Generatiivinen tekoäly (kuten suurten kielimallien hyödyntäminen) sekä prosessien automaatio muuttavat tapaa, jolla organisaatiot toimivat. CIO:n tulee rakentaa edellytykset tekoälyn vastuulliselle hyödyntämiselle organisaatiossa. Tämä tarkoittaa mm. datan hallintaa, eettisten pelisääntöjen luomista ja tekoälyn tuomien riskien (esim. päätöksenteon läpinäkyvyys) huomioimista. EU:n tuleva tekoälysääntelykin asettaa vaatimuksia organisaatioille, joten CIO:n on pysyttävä ajan hermolla myös regulaation suhteen. Tekoäly nähdään toisaalta myös mahdollisuutena keventää CIO:n operatiivista taakkaa – esimerkiksi IT-tuen automatisointi chatbotien avulla tai järjestelmien valvonnan osittainen tekoälystäminen voivat vapauttaa CIO:lle aikaa strategisempiin tehtäviin.
• Kyberturvallisuus ja resilienssi: Mitä riippuvaisempia organisaatiot ovat teknologiasta, sitä kriittisempää on tietoturva. Tulevaisuudessa CIO:n on nähtävä kyberturvallisuus osana organisaation riskienhallintaa ja mainetta. Yhä useammin hallitukset ja toimitusjohtajat kysyvät CIO:lta: “Onhan meillä riittävä kyberturva?” Suurissa yrityksissä on usein erillinen kyberturvallisuusjohtaja, mutta CIO vastaa kokonaisuudesta. Myös liiketoiminnan jatkuvuuden hallinta (Business Continuity) kytkeytyy IT:hen – CIO:n tulee varmistaa, että yritys kestää esimerkiksi palvelunestohyökkäyksiä, tietomurtoja tai vaikkapa luonnonilmiöiden aiheuttamia IT-katkoja.
• Kestävä kehitys ja Green ICT: Nousevana trendinä CIO:n agendalle on tulossa myös IT:n kestävyyden huomioiminen. ICT-laitteiden ja -palvelinkeskusten energiankulutus ei ole vähäpätöinen asia, ja organisaatiot kiinnittävät huomiota hiilijalanjälkeensä. CIO voi edistää esimerkiksi pilviratkaisujen valinnassa energiatehokkuutta tai kierrättää laitteistoja vastuullisesti. Green ICT -aloitteet ovat osa monen organisaation vastuullisuusstrategiaa, joten tietohallintojohtajan on syytä olla mukana näissäkin keskusteluissa.

Kaiken kaikkiaan CIO:n odotetaan olevan moniosaaja: liiketoimintastrategi, teknologia-visionääri, ihmisten johtaja ja tehokas toimeenpanija samassa henkilössä. Tietohallintojohtajat ovat itse tunnistaneet tarvitsevansa erityisesti kykyä vaikuttaa sisäisiin sidosryhmiin, viestiä selkeästi sekä johtaa osaamista ja teknologian kehityssuuntaa. Samalla heidän toiveensa on voida käyttää enemmän aikaa strategisiin asioihin ja vähemmän palavaan päivittäiseen operatiiviseen työhön. Tulevaisuuden CIO toimiikin yhä enemmän orkestraattorina, joka kokoaa oikeat ihmiset ja resurssit yhteen oikeaan aikaan – ja johtaa organisaationsa digiaikakaudella menestykseen. Jatkuva oppiminen ja ketteryys korostuvat: teknologia ja liiketoiminta eivät seiso paikoillaan, eikä CIO:kaan voi koskaan “valmistua” tehtävästään, vaan hänen on uudistuttava maailman mukana.

Tietohallintojohtajan palkka Suomessa

CIO:n palkka on Suomessa varsin kilpailukykyinen johtajatason palkka, joka kuitenkin vaihtelee organisaation koon, toimialan ja sektorin mukaan. Vuonna 2023 tietohallintojohtajan keskimääräinen kuukausipalkka oli noin 7 899 euroa kuukaudessa koko maan tasolla. Tämä on selvästi korkeampi kuin suomalaisten keskipalkka yleisesti, mikä heijastaa roolin vaativuutta ja vastuullisuutta.

Tilastojen mukaan tietohallintojohtajan palkkataso eroaa jonkin verran eri sektoreilla: yksityisellä sektorilla keskipalkka on noin 7 900 €/kk ja valtiolla noin 8 300 €/kk, kun taas kuntasektorilla vastaava palkka on keskimäärin noin 6 946 €/kk. Huomionarvoista on, että uusilla hyvinvointialueilla (jotka vastaavat sosiaali- ja terveyspalveluista) tietohallintojohtajien keskipalkka nousi jopa noin 8 963 euroon kuukaudessa – tämä kertoo siitä, että erityisesti terveydenhuollon ICT-johtamisesta ollaan valmiita maksamaan, sillä ala käy läpi mittavaa digitaalista murrosta. Kuntapuolella palkkataso on hieman alhaisempi osin organisaatioiden pienemmän koon ja julkisen sektorin palkkarakenteen vuoksi, mutta sekin yltää keskimäärin yli 6 000 euron.

Toimialoittain tarkasteltuna suurimpia palkkoja maksetaan tyypillisesti rahoitus- ja vakuutusalalla sekä tietyissä teollisuuden aloissa, joissa IT-ympäristöt ovat hyvin kriittisiä ja globaaleja. Myös kansainväliset pörssiyhtiöt maksavat usein CIO:lleen palkkaa, joka voi nousta selvästi yli keskiarvon – kymmenenkin tuhannen euron kuukausipalkka on mahdollinen kokeneelle tietohallintojohtajalle suuressa yrityksessä. Toisaalta esimerkiksi pienissä yhtiöissä tai julkishallinnon organisaatioissa, kuten pienemmissä kunnissa, tietohallintojohtajan palkka voi jäädä alle keskiarvon, jos rooli on suppeampi tai vastuualuetta on vähemmän.

Vertailun vuoksi, tietohallintopäällikön tai IT-päällikön tehtävissä palkat ovat alempia kuin CIO-tasolla. Vuonna 2023 ICT-päällikön keskimääräinen palkka oli noin 5 945 € kuukaudessa, mikä osoittaa selvän eron strategisen tason CIO-roolin hyväksi. Tämä palkkaero heijastaa erilaista vaatimustasoa: CIO:n vastuulla on koko yrityksen tietohallinto ja usein merkittävä budjetti sekä henkilöstö, kun taas tietohallintopäällikkö johtaa yleensä pienempää tiimiä tai osaa kokonaisuudesta.

On syytä huomata, että palkkaan vaikuttavat myös henkilökohtaiset tekijät kuten kokemus, koulutus ja tulosvastuu. Monella CIO:lla on esimerkiksi bonuksia tai pitkän aikavälin kannustimia, jotka voivat muodostaa ison osan kokonaisansiota, etenkin yksityisellä sektorilla. Julkisella puolella palkkaus on yleensä taulukkoperusteista, mutta sielläkin voidaan maksaa rekrytointilisiä osaajista kilpaillessa.

Ylipäänsä tietohallintojohtajat kuuluvat organisaatioidensa hyvin palkattuihin henkilöihin. Esimerkiksi Duunitorin palkkavertailussa tietohallintojohtaja sijoittuu ansiotasoltaan samaan kastiin kuin muut ylimmän johdon tehtävät – kuitenkin jääden usein hieman esimerkiksi toimitusjohtajan tai liiketoimintajohtajien palkkoja matalammaksi. Toisaalta IT-ala on tuonut listojen kärkeen myös teknisiä asiantuntijoita: yrityksen koosta riippuen vaikkapa pääarkkitehdin tai CTO:n palkka saattaa joissain tapauksissa olla CIO:n kanssa samalla viivalla, jos rooli on liiketoiminnalle kriittinen.

“CIO palkka” -hakutermit kertovat, että aihe kiinnostaa monia. Läpileikkaus dataan osoittaa, että tietohallintojohtajan palkkataso on noususuunnassa: vuosien 2022–2023 välillä keskipalkka nousi noin 4,3 %, mikä on linjassa yleisen palkkakehityksen kanssa. Tämä nousu johtuu osin inflaatiotarkistuksista, mutta myös siitä, että CIO-rooleja on syntynyt uusiin organisaatioihin (kuten hyvinvointialueille) ja IT-johtamisen vaativuus on entisestään kasvanut, mikä heijastuu palkkatasoon.

CIO vs. tietohallintopäällikkö – eri roolit

Organisaatioissa kuulee usein titteleitä tietohallintojohtaja ja tietohallintopäällikkö (tai vastaavasti IT-johtaja vs. IT-päällikkö). Mutta mitä eroa näillä rooleilla on? Yksinkertaistaen kyse on usein vastuualueen laajuudesta ja hierarkiatasosta:

• Tietohallintojohtaja (CIO) on yleensä C-tason johtaja, joka vastaa koko organisaation tietohallinnosta strategisella tasolla. Hän raportoi suoraan ylimmälle johdolle (toimitusjohtajalle tai hallitukselle) ja osallistuu liiketoimintastrategian määrittelyyn. CIO:lla on kokonaisvastuu IT:n linjauksista, suuremmista investoinneista, teknologia-arkkitehtuurista ja siitä, että IT tuottaa liiketoiminnalle arvoa. Tietohallintojohtaja johtaa usein useampaa IT-tiimiä tai -osastoa (esim. kehitys, infra, tuki, tietoturva) ja hänen alaisuudessaan saattaa työskennellä myös tietohallintopäälliköitä/IT-päälliköitä kunkin alueen vetäjinä. CIO:n näkökulmasta IT on liiketoimintaa – hän toimii tulkkina teknisten ratkaisujen ja liiketoimintatavoitteiden välillä, ja vastaa viime kädessä siitä, että yrityksen IT-strategia toteutuu.
• Tietohallintopäällikkö (IT-päällikkö) toimii usein yhtä tasoa alempana organisaatiossa. IT-päällikkö vastaa tyypillisesti operatiivisesta tietotekniikkatoiminnasta: esimerkiksi yrityksen yhden osaston IT-palveluista tai koko yrityksen IT:stä silloin, kun kyseessä on pienempi organisaatio. Tietohallintopäällikkö raportoi monesti CIO:lle tai jollekin liiketoimintajohdon jäsenelle (kuten talousjohtajalle). Hänen fokuksensa on varmistaa, että arjen IT-palvelut toimivat sujuvasti – verkot pysyvät ylhäällä, käyttäjät saavat tarvitsemansa tuen, projektit valmistuvat ajallaan ja budjetissa. IT-päällikön rooli on enemmän sisäisen toiminnan koordinaattori: hän kääntää CIO:n strategiset suuntaviivat käytännön toimenpiteiksi tiiminsä kanssa. Usein tietohallintopäällikön vastuulla on myös raportointi operatiivisista tunnusluvuista (esim. palvelutasot, tikettiluvut, käyttöasteet) ylöspäin.

Eroa voi havainnollistaa myös esimerkillä: suuressa konsernissa voi olla CIO, joka miettii mihin uusiin digitaalisiin liiketoimintoihin investoidaan seuraavaksi ja kuinka data muutetaan rahaksi, samalla kun jokaisessa divisioonassa on oma IT-päällikkö huolehtimassa siitä, että kyseisen yksikön työntekijöillä on toimivat työvälineet ja että tietojärjestelmäprojektit etenevät.

Palkkaero näiden roolien välillä on merkittävä, kuten edellä todettiin: CIO:n keskipalkka (n. 7 900 €/kk) on huomattavasti korkeampi kuin ICT-päällikön (~5 945 €/kk). Tämä kuvastaa sitä, että tietohallintojohtajan rooli on laajempi ja strategisempi. Tietohallintopäälliköiden tehtävänimikkeitä voi tosin olla monia – IT-manager, IT-asiantuntijapäällikkö, järjestelmäpäällikkö jne. – ja joissain tapauksissa pienemmän yrityksen ylimmän IT-vastaavan titteli saattaa olla “IT-päällikkö”, vaikka käytännössä hän hoitaa sekä strategiaa että operatiivisia asioita. Nimikkeet siis eivät aina kerro koko totuutta, mutta yleisesti ottaen johtaja-tason titteleillä viitataan johtoryhmätasoiseen strategiseen vastuuseen, kun taas päällikkö-taso indikoi operatiivisempaa roolia.

On huomattava, että organisaatiorakenne vaikuttaa: jos yrityksessä ei ole CIO:ta, tietohallintopäällikkö saattaa raportoida suoraan toimitusjohtajalle ja hänen vastuunsa laajenee strategisemmaksi. Tällöin titteli voisi käytännössä olla CIO, vaikka sitä ei muodollisesti käytettäisi. Joissain kasvavissa yrityksissä nähdäänkin nimikkeen muutos, kun IT-päällikkö “korotetaan” IT-johtajaksi organisaation tarpeiden kasvaessa.

Yhteenvetona: CIO vs. tietohallintopäällikkö – CIO katsoo metsäkokonaisuutta, tietohallintopäällikkö yksittäisiä puita. Molemmille on paikkansa, ja ne täydentävät toisiaan suuremmissa organisaatioissa.

Käytännön esimerkkejä suomalaisista CIO-rooleista

Suomessa on lukuisia esimerkkejä eri toimialojen CIO:ista ja heidän työnsä painopisteistä. Tässä muutamia käytännön esimerkkejä tunnetuista CIO-rooleista ja henkilöistä:

• Teollisuus (valmistava teollisuus): Antti Koskelin, KONE Oyj:n CIO, on pitkän linjan tietohallintojohtaja, jonka vastuulla on globaalisti toimivan hissi- ja liukuporrasyhtiön tietotekniikka. Koskelinin näköalapaikka on ainutlaatuinen: KONEen laitteita käyttää maailmassa päivittäin yli miljardi ihmistä, ja CIO:na hänen tehtävänsä on varmistaa, että yhtiön teknologia pysyy kansainvälisessä kilpailussa etujoukoissa. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi IoT-ratkaisujen hyödyntämistä (älyhissit), laajojen ERP- ja CRM-järjestelmien hallintaa ja jatkuvaa uusien innovaatioiden scouttausta. Koskelin on painottanut, että mikään yritys ei selviä yksin siilossaan, vaan kasvua pitää rakentaa hyödyntäen myös muiden innovaatioita – yhteistyö startupien ja teknologiakumppaneiden kanssa on olennainen osa hänen rooliaan.
• Metsäteollisuus ja teknologiateollisuus: Janne Puustinen, Valmet Oyj:n tietohallintojohtaja, on konkreettinen esimerkki CIO:sta, joka on ollut liiketoiminnan muovaajana isossa yritysremontissa. Puustinen hyppäsi Valmetin CIO:n saappaisiin, kun Metso-konserni jakaantui kahdeksi yhtiöksi – hän rakensi käytännössä Valmetin IT-organisaation alusta alkaen vuoden 2013 kiivaassa aikataulussa. Puustinen on sittemmin saanut tunnustusta työstään (hänet valittiin Vuoden CIO:ksi Suomessa 2019 sekä Nordic CIO of the Year -tittelillä samana vuonna). Hänen filosofiastaan kertoo paljon lause: “IT on kasvun moottori ja mahdollistaja”. Puustisen mukaan CIO:n tehtävä on auttaa liiketoimintaa saavuttamaan tavoitteensa tuomalla tarpeeksi tehokkaita työkaluja ja digikyvykkyyksiä, jotta yritys voi kasvaa ja luoda uutta liiketoimintaa. Valmetilla tämä on tarkoittanut mm. ydinjärjestelmien uudistamista, panostuksia dataan ja analytiikkaan sekä asiakasrajapinnan kehittämistä yhdessä liiketoimintayksiköiden kanssa. Puustinen on todennut, että IT:n muuttuneen roolin vuoksi hänellä olisi paljon annettavaa myös yhtiön johtoryhmässä – hän onkin toiminut tiiviissä yhteistyössä ylimmän johdon kanssa, vaikkei aina muodollisesti johtoryhmään kuulunutkaan.
• Pankki- ja finanssiala: Finanssisektorilla IT-johtaminen on kriittistä – pankit ovat pitkälti teknologiayrityksiä, joiden palvelut ovat digitaalisten järjestelmien varassa. Petri Imberg on toiminut CIO:na sekä OP Ryhmässä että Nordea Bank Oyj:ssä. Nordean tietohallintojohtajana Imberg on johtanut mittavia IT-uudistuksia: Nordea on investoinut yli miljardi euroa core-järjestelmiensä uudistamiseen pysyäkseen mukana kilpailussa ja vastatakseen asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin. Imberg on todennut, että miljardin euron panostus teknologiaan kuulostaa diginatiivin startupin näkökulmasta valtavalta, mutta Nordean mittakaavassa se on realistinen välttämättömyys uudistumisen kannalta. Tämä kuvastaa finanssialan CIO:n arkea: vanhojen, monimutkaisten järjestelmien modernisointi samalla kun pankin on pyörittävä 24/7 asiakkaille, ilman katkoksia. Pankkien CIO:t tekevät läheisesti töitä myös regulaation kanssa – finanssialaa säännellään tarkasti, joten tietohallintojohtajien on huolehdittava, että järjestelmät täyttävät viranomaisten vaatimukset (esim. tietosuoja, vakavaraisuusraportointi, maksujärjestelmien standardit). Petri Imbergin johdolla Nordea on rakentanut yhtenäistä teknologiaympäristöä useasta historiallisesta pankkijärjestelmästä – työ, joka on sekä teknisesti haastavaa että liiketoiminnallisesti välttämätöntä digitaalisten pankkipalvelujen pohjaksi.
• Julkishallinto ja kuntasektori: Julkisella puolella yksi näkyvä esimerkki on Mikko Rusama, Helsingin kaupungin digitalisaatiojohtaja (CDO), joka aloitti tehtävässään 2018 Helsingin ensimmäisenä digijohtajana. Vaikka Rusaman titteli on CDO, hänen roolinsa vastaa monelta osin CIO:ta – fokus tosin on erityisesti kaupungin palveluiden digitalisoinnissa ja kaupunkilaisten käyttökokemuksen parantamisessa teknologian avulla. Helsingin kaupungilla on myös perinteinen tietohallintojohtaja, joka vastaa IT-infran pyörittämisestä, mutta Rusama on vienyt eteenpäin suuria digihankkeita kuten kaupungin asiointipalveluiden uudistamista, avoimen datan hyödyntämistä ja 3D-kaupunkimallinnusta. Julkishallinnon CIO:ille on ominaista laaja sidosryhmäkenttä: heidän on toimittava poliittisten päättäjien, virkamiesten, kansalaisten ja teknologia-toimittajien ristipaineessa. Esimerkiksi kaupungin IT-hankintoja tehdään hankintalain puitteissa, mikä asettaa omat haasteensa ketteryydelle. Tästä huolimatta Helsingin digijohtoa pidetään edelläkävijänä Suomessa, ja monissa muissakin kaupungeissa (kuten Espoossa, Turussa, Oulussa) on vastaavasti nimetty henkilöt johtamaan digitalisaatiostrategiaa.
• Terveydenhuolto: Hyvinvointialueiden myötä jokaisella alueella on oma tietohallintojohtajansa, jotka vastaavat sairaaloiden ja sote-palveluiden ICT-kokonaisuuksista. Esimerkiksi Pirkanmaan hyvinvointialueella (ent. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri) tietohallintojohtaja Timo Valli on pitkän linjan toimija, joka on ollut mukana terveydenhuollon ATK-järjestelmien kehittämisessä jo ATK-päivien aikaan. Terveydenhuollon CIO:n arkea leimaavat potilastietojärjestelmien jatkuvat kehityshankkeet, tiukat tietosuojavaatimukset sekä tarve saada eri järjestelmät (perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito, sosiaalipalvelut) keskustelemaan keskenään järkevällä tavalla. Käytännön esimerkki on vaikkapa Apotti-järjestelmän käyttöönotto pääkaupunkiseudulla, jossa CIO:t olivat keskeisessä roolissa muutosjohtajina kouluttaen tuhansia käyttäjiä uuteen tapaan tehdä työtä.
• Kaupan ala: Vähittäiskaupassa tietohallintojohtajat huolehtivat mm. laajojen myymäläverkostojen järjestelmistä, verkkokaupasta ja toimitusketjun hallinnan IT:stä. Esimerkiksi Kesko Oyj:ssä (K-ryhmä) on CIO, joka vastaa sekä kivijalkakauppojen kassajärjestelmistä että K-ryhmän digitalisaatio-ohjelmista (kuten K-Ruoka-sovellus ja data-analytiikka ostokäyttäytymisestä). Kilpailevassa S-ryhmässä on samoin oma tietohallintojohtonsa, joka mm. kehitti S-mobiili -sovelluksen ja yhdistää asiakasomistajajärjestelmän dataa liiketoiminnan kehitykseen. Näissä organisaatioissa CIO:n on yhdistettävä perinteinen retail-osaaminen moderniin digitaaliseen kehitykseen.

Yllä olevat esimerkit havainnollistavat, kuinka CIO-rooli elää kontekstin mukaan: teollisuusyrityksen CIO:lla painottuu globaalin toiminnan tukeminen ja tuotannon modernisointi, finanssialan CIO:lla sääntely ja legacy-järjestelmien uudistus, kun taas julkisen sektorin CIO:lla kansalaispalveluiden digitalisointi ja kustannustehokkuus. Yhteistä kaikille on kuitenkin se, että tietohallintojohtaja on strateginen mahdollistaja – hänen johdollaan teknologia valjastetaan palvelemaan organisaation perustehtävää. Suomessa CIO:t verkostoituvat keskenään mm. CIO-verkostoissa (esim. Aalto-yliopiston ja TIVIA:n yhteiset foorumit, CIO of the Year -kilpailut), joissa jaetaan parhaita käytäntöjä yli toimialarajojen. Tämä yhteisöllisyys auttaa pitämään suomalaiset CIO:t ajan tasalla ja kehityksen kärjessä.

Lopuksi

Tietohallintojohtajan merkitys Suomessa on kiistaton ja kasvussa. Digitalisaatio on läpäissyt kaiken yritystoiminnan ja julkiset palvelut, ja CIO on tämän murroksen ytimessä johtamassa muutosta. Rooli on Suomessa vakiintunut ylimmän johdon avainpositioksi, jossa yhdistyvät tekninen ymmärrys ja liiketoimintaosaaminen ainutlaatuisella tavalla. Oli kyse sitten pörssiyhtiöstä, pankista, sairaalasta tai kaupungista, hyvä CIO pystyy luovimaan teknologian mahdollisuuksien ja organisaation tavoitteiden ristiaallokossa siten, että lopputuloksena on uudistumiskykyä, tehokkuutta ja parempi palvelu asiakkaalle tai kansalaiselle. Tietohallintojohtaja on suomeksi nimikkeenä ehkä vaatimaton, mutta käytännössä monessa organisaatiossa juuri CIO on se henkilö, joka toimii modernin muutoksen moottorina. Suomessa tämä on ymmärretty – ja siksi CIO:lle asetetaan suuria odotuksia nyt ja tulevaisuudessa.〖📚〗

Lähteet: CIO:n roolia ja tehtäviä on kuvattu Ite wikin digisanastossa. Suomessa CIO-roolin kehityksestä ja muutoksesta tukifunktiosta strategiseksi tekijäksi on raportoitu mm. TIVIA:n julkaisuissa. Duunitorin tilastot antavat kuvan tietohallintojohtajien palkkatasosta eri sektoreilla. Lisäksi esimerkkejä on koottu julkisista lähteistä ja haastatteluista, kuten Salesforce Finlandin blogeista ja alan julkaisuista (esim. CGI Ratkaisu -lehti sekä CIO of the Year -haastattelut). Näiden pohjalta on pyritty luomaan ajantasainen ja monipuolinen katsaus suomalaisen CIO:n maailmaan vuonna 2025.